Uusimmassa numerossa

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Etsi sivustosta

Vesa Virtanen: Uudistus vahvisti joukko-osaston asemaa

Puolustusvoimauudistuksessa maavoimien joukko-osastoista tehtiin merkittäviä alueellisia toimijoita. Laaja toimialue, uudet yhteistyökumppanit, harjoitusmäärien kasvu ja muutos koulutusorganisaatiosta kohti pysyvässä valmiudessa olevaa joukko-osastoa näkyvät myös päivittäisessä arjessa.

Joukko-osaston kannalta merkittävintä oli sotilasläänien esikuntien lakkauttaminen. Osa niiden tehtävistä siirrettiin joukko-osastoille. Johtamistasot madaltuivat, ja kahdeksan maavoimien joukko-osaston ylempi johtoporras on nyt Maavoimien esikunta. Kuudelle joukko-osastolle määrättiin toimialue. Yksi niistä on Kainuun prikaati, jonka toimialue käsittää kolmasosan Suomesta eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueet. Tarkastelen tässä artikkelissa puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia Kainuun prikaatin näkökulmasta.

Uudistuksen seurauksena joukko-osaston virka-aputehtävät yli kaksinkertaistuivat vajaasta neljästäkymmenestä tehtävästä lähes sataan tehtävään vuodessa. Prikaatin toimialueella järjestetään vuosittain noin seitsemänsataa erilaista maanpuolustustapahtumaa.

Joukko-osaston komentajan suoranaisten johdettavien määrä lisääntyi vain yhdellä, mutta sotilasläänien esikuntien lakkauttamisen ja joukko-osastojen määrän vähentymisen seurauksena johtaminen ja ajankäyttö muuttuivat komentajan näkökulmasta katsottuna entistä moniulotteisemmiksi.

Apulaiskomentajan johdettavana on kolme aluetoimistoa. Laajan toimialueen vilkas maanpuolustustoiminta lukuisine tapahtumineen aiheutti aluksi riittämättömyyden tunnetta, kun moniin maanpuolustusjärjestöjen kutsuihin ja eri tapahtumien järjestäjien tukipyyntöihin oli vastattava kieltävästi. Vähitellen toimintatapamallit ovat kuitenkin vakiintuneet.

Koko artikkeli luettavissa 17.3.2017 ilmestyvästä lehdestä.